Töihin Suomesta Islantiin

Heippa ja hyvää uutta vuotta! Uudenvuoden aatto meni lokoisasti lökötellessä länsirannikolla sijaitsevassa mökissä, mutta siitä lisää toisessa postauksessa.

Tällä kertaa nimittäin seuraa pieni ja kuvitukseton työnhakuinfopaketti Islantiin töihin hamuaville ja aiheesta kiinnostuneille kokemusasiantuntijan näkökulmasta. Kaikki työelämän kiemurat eivät ole vieläkään ihan täysin selvillä ja tämä postaus voi sisältää epätarkkuuksia, mutta täydennellään tätä sitten muistaessaan matkan varrella!

Mistä aloittaa? 

Muuta maahan, jotta voit saada islantilaisen osoitteen ja sitä kautta henkilötunnuksen, kennitalan. Tämä ei ole varsinaisesti välttämätöntä, mutta voi olla oleellista osaan työpaikoista hakemiseksi, sillä jotkut (varsinkin isommat) työnantajat käyttävät vahvaa tunnistautumista pelkille hakusivuille kirjautumiseen. Koska kennitalaa kysytään ihan joka paikassa, sen hakeminen kannattaa joka tapauksessa hoitaa niin pian saapumisen jälkeen kuin mahdollista.

Maahanmuutto on pohjoismaalaiselle erityisen helppoa. Senkus muuttaa ja ilmoittaa tästä lomakkeella paikalliseen yleisrekisteriin (Þjóðskrá Íslands), joka operoi myös mm. äänestykseen ja verotukseen liittyvien asioiden parissa. Lomake viedään henkilökohtaisesti toimipisteeseen, jossa myös henkilöllisyys todennetaan. Koska saavuin Islantiin korona-aikaan, toimipisteet olivat suljettuna ja tämä muodollisuus hoidettiin sähköpostitse. Þjóðskrá Íslands'in lisäksi imoitin muutosta toki myös Digi- ja väestövirastolle. Kelalle ilmoittamisen unohdin, mutta sieltä tiedotettiin myöhemmin, että koska oleskeluni maassa kestää yli 6 kuukautta, oikeuteni Suomen sosiaaliturvaan päättyy, kunnes toisin ilmoitetaan. 

Jos nämä isommat hypyt haluaa toteuttaa vähän myöhemmin, ei alkuun pääsemiseksi tarvitse oikein muuta kuin taistelumieltä. Työnhaku on aina työnhakua ja se saattaa vaatia oman aikansa. Isoimpina haasteina Islannin kohdalla itse näkisin kielen ja verkostojen puuttumisen. Muutoin kaikki toimii ihan kuten kotonakin.

Mitä ehtii hoitaa paikan päällä?

Kuten mainittu, kennitalaa ehtii hakea myös paikan päällä. Muita yleishyödyllisiä "välineitä" on islantilainen puhelinnumero, pankkitili sekä sähköinen henkilötunnus.

Islantilaisen puhelinnumeron (ja varsinkin sähköistä henkilötunnusta tukevan SIM-kortin avulla) on mahdollista hankkia itselleen juurikin tuo sähköinen henkilötunnus, joka käytännössä tarkoittaa neljän itse valitun numeron muistamista ja käyttöä. Tätä tarvitaan monenlaiseen tunnistautumiseen, ja esimerkiksi itse käytän tätä tunnistautumistapaa pankkiin kirjautumiseen ja isompien laskujen maksamisen vahvistukseen. Kun puhelinnumero ja sopiva SIM-kortti on saatu, suunnataan passin tai ajokortin kanssa joko omaan pankkiin, liittymäntarjoajalle tai erilliseen palvelupisteeseen pyytämään sähköistä henkilötunnusta. 

Pankkitilin avaamiseksi voi esimerkiksi joko varata ajan haluaamaasi pankkiin tai avata tilin itsenäisesti pankin nettisivuilla sähköisen henkilötunnuksen avulla. Samassa voi pyytää itselleen ko. pankin pankkikorttia, jonka sai itselleen maksamalla jonkin nimellisen summan. Pankkikortti saapui postissa kotiosoitteeseen kolmen päivän sisään. 

Lopuksi, kun pankkitili on avattuna ja kennitala lapasessa, voi hakea itselleen Íslykill'ia (IceKey, "jääavain?!?"), joka lähetetään nettipankkisivuille tai pyytää sitä kirjeessä Þjóðskrá Íslands'in ja valtion ylläpitämän island.is-sivuston kautta. Jos sen pyytää lähettämään postin kautta, pankkitunnukset eivät ole välttämättömät. Íslykillin avulla voi tarkastella island.is-sivustolla olevia henkilötietojaan ja tehdä erinäisiä hakemuksia. 

Pähkinänkuoressa: tarvitset vähintään kennitalan, islantilaisen puhelinnumeron ja sähköistä henkilötunnusta tukevan SIM-kortin päästäksesi hyvään alkuun. Pankkitilin avaamisen voi hoitaa siinä jälkijunassa, jos niin haluaa. 

Mistä lähteä hakemaan?

Käytin useaa eri työnhakusivustoa avointen paikkojen löytämiseen. Koska suurin osa joko itse sivustoista tai työpaikkailmoituksista on islanniksi, käytin kääntäjää tarkastaakseni, vaaditaanko johonkin tiettyyn työpaikkaan islannin kielen taitoa. Osa ilmoituksista on myös englanniksi, mutta ne eivät ole mitenkään valtavirtaa. Itse käytin seuraavia työnmetsästyssivustoja:

• Alfred (alfred.is)
• Störf (storf.is)
• Vinnumálastofnun (vinnumalastofnun.is)

Pidin erityisesti Alfred'ista erityisesti sen selkeyden ja englanninkielisen käännösvaihtoehdon takia. Se tuntui lisäksi keräävän monipuolisimmin vaihtoehtoja eri sektoreilta ja lisäsi uusia avauksia päivittäin, mikä oli erityisen houkuttelevaa. Etsin myös isoja ja keskikokoisia energia-alan firmoja (Landsvirkjun, tuulivoimaan liittyvät yritykset) konsulttiyrityksiä (Alta, Mannvit, Efla, VSO), prosessiteollisuuden työpaikkoja (RioTinto) ja muita sekalaisia yrityksiä (Össur), jonne laitoin avoimia hakemuksia, mikäli varsinaisia avoimia työpaikkoja ei löytynyt. 

Mutta hauskaahan tässä on se, että vaikka käytin tunteja työpaikkojen selailuun ja hakuun näiltä sivuistoilta sekä raapustin avoimia hakemuksia milloin minnekin, löytämäni työpaikka ei koskaan mainostanut itseään niiden kautta. Satuin nimittäin jossakin vaiheeessa googlettamaan, missä insinöörit työskentelevät islannissa ja jollain keskustelupalstalla vilahti sana Controlant. Kävin vilkaisemassa, mitäs täällä tehdään ja kiinnostuin. Etsiydyin avoimien työpaikkojen sivuille, jossa sattui olemaan paikka, johon arvelin, että minulla olisi saumaa. Pääsin haastatteluun ja toiseenkin vaiheeseen ja lopulta sain sen! Onnekseni aloitin kuukausi sitten täysin erilaisessa ja joustavassa työssä verrattuna siihen, mitä olen aiemmin tehnyt ja ilmapiirissä, jonne on ilo palata joka viikko. Olen kieltämättä myös erittäin kiinnostunut siitä, mitä Controlant itsessään teknologiallaan tekee. 

Kun saa töitä

Jossain vaiheessa sopimuksen allekirjoituksen ja töiden aloituksen jälkeen tullaan kysymään, mihin ammattiliittoon haluat kuulua (on pakollista kuulua johonkin liittoon) ja mihin eläkerahastoon haluat maksaa. Ammattiliiton valinta oli suht selkeää, mutta kysyin silti sekä sen, että eläkerahaston valintaan apua palkkauksen parissa työskentelevältä kollegaltani, sillä valintojen määrä oli ensimmäistä islantilaista työtään aloittavalle laaja. Erilaisia eläkerahastojakin on ymmärrykseni mukaan parisenkymmentä, ja muutenkin näistä minulla ei ole mitään ymmärrystä.

Islannin verotus on palkkatason mukaisesti kova ja etenee vähemmän progressiivisesti kolmessa portaassa vaihdellen 31.45 prosentista 46.25 prosenttiin. Jokainen on oikeutettu henkilökohtaiseen verohyvitykseen, joka vähennetään maksuun menevistä veroista. Itse tulen maksamaan veroja Islantiin, mutta olen verovelvollinen myös Suomeen seuravaan kolmen vuoden ajan. Koska maiden välillä on verosopimus, kaksinkertainen verotus poistetaan. Omalta osaltani tämä vaatii ulkomailla saatujen tulojen ilmoittamista Suomen veroviranomaisille. 

Työelämästä itsessään en osaa puhua kuin omasta puolestani, enkä voi myöskään yleistää mitään pelkästään islantilaisia koskevaksi, sillä suuri osa tiimiläisistämme on kotoisin ympäri maailmaa. Mutta näin yleisesti tähän asti kokemani mukaan nykyisellä työpaikallani ollaan kovia tekemään töitä, mutta osataan myös ottaa rennosti. Meillä on esimerkiksi vapaus työskennellä etänä, aloittaa milloin vain ja juosta asioilla keskellä päivää kunhan vain työtunnit tulevat tehdyksi. Tietysti käytännössä on hyvä olla paikalla silloin kuin muutkin, mutta joustavuus antaa kyllä hyvin tilaa muullekin elämälle. Raportoin aiheesta lisää, kunhan on vähän enemmän kokemusta kerättynä. 

Mutta ei kai tässä muuta kuin odottelemaan palkkapäivää ja haaveilemaan etätyöpäivistä Suomessa ja maailmalla! Varattiin lennot Suomeen 28.3., joten sormet ristiin, että virus on tuohon mennessä kurissa ja karanteenipäivät tarpeettomia!

Lähteitä:

• https://www.rsk.is/english/individuals/tax-liability/
• https://work.iceland.is/working/paperwork
• https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49111/ulkomailla-ty%C3%B6skentelyn-verotus