Glymur ja alkukevään harvoja aurinkoisia päiviä
Missä sitä ollaan oltu? Viimeistä paria kuukautta Islannissa viedään ennen muutto-operaatiota meren ylitse omaan kotiin Pohjois-Karjalan maaseudulle - aikas hurjaa, miten lähellä on ulkosuomalaisena elelyn (toistaiseksi voimassa oleva) loppu! Elämä on ollut varsin vauhdikasta joulu-tammikuun Suomi-loman jälkeen, vaikka tällä hetkellä ei siltä juuri tunnukaan kun on viikon aikana ehtinyt jo asettua takaisin arkeen. Uuvuttavaakin toisinaan, mutta elämänmakuista. Kävin uudella Suomi-pyörähdyksellä helmi-maaliskuun vaihteessa moikkaamassa vastasyntynyttä täditettävää ja ystävän esikoista, järjestelin tulevan kodin jätevesijärjestelmän rukkausta, aloittelin opettelemaan uuden tiimin ja tittelin tuomia työjuttuja, juoksentelin kyläpaikasta ja häppeningistä toiseen, sain vieraita Venäjältä ja Helsingistä ja pääsin äänittämään taustalauluja lahjakkaan toverin bändin parille uudelle kappaleelle. Hän hoiti siis kaiken työn, minun ei tarvinnut kuin laulaa luikautella. Melkein heti paluun jälkeen ...